“Tieto- ja viestintäteknologian suurin vaikutus tuottavuuteen vielä näkemättä.” Näin otsikoi Elinkeinoelämän keskusliitto jutun, jossa kerrotaan professori Matti Pohjolan raportista. Raportissa todetaan: “[T]eollisuuden menestys perustuu tulevaisuudessa tavaranvalmistuksen ja digitaalisen palvelutuotannon yhdistymiseen teollisessa internetissä.”
Tästä voi olla samaa mieltä, tosin itse menen hieman pidemmälle ja väitän, että tavaranvalmistus jää digitaalisen palvelutuotannon jalkoihin. Tarkoitan sitä, että varsinainen myytävä tulee olemaan digitaalinen palvelu, jonka osana myydään myös jotakin tavaraa. Pelkkä tavara ilman palvelua ei tule enää menemään kaupaksi.
Mutta tartun nyt kuitenkin tähän iänikuiseen tuottavuuspuheeseen. Minusta se on vaarallista.
Kun puhutaan tuottavuudesta, puhutaan olemassa olevan tehostamisesta. Pitää saada enemmän irti jo tehdyistä investoinneista, järjestelmistä, tai työvoimasta. Tuottavuuspuheeseen sisältyy vahvana ajatus säilyttämisestä: meillä on nämä resurssit ja näiden käyttöä pitää tehostaa.
Tämä ajattelu on vaarallista siksi, että tehostaminen ei ole uudistamista. On selvää, että tuottavuutta pitää kehittää ja että tehdyistä investoinneista kannattaa ottaa irti kaikki mitä on irti saatavissa. Mutta tällä ajattelulla ei rakenneta tulevaisuutta. Jos investoinnit ovat kohdistuneet laitteisiin, prosesseihin ja menetelmiin joiden tuotoksille ei enää ole kysyntää, mikään tuottavuuskehitys ei sitä liiketoimintaa pelasta. Kirjoituskoneita ei enää kukaan osta, vaikka sellaisia tuottaisi hypertehokas tuotantokoneisto.
Digitalisaatio tulee muuttamaan kaiken liiketoiminnassa, ja muutos on jo meneillään. Tuotteet muuttuvat palveluiksi, palvelut on digitalisoituvat, organisaatiot ohenevat, automaatio korvaa ihmistyötä, liiketoimintaan liittyvän tiedon hyödyntämisen merkitys kasvaa, liiketoiminnan tahti kiihtyy, globaali kilpailu tulee kaikille aloille. Tältä myllytykseltä ei kukaan eikä mikään ole turvassa, vaikkakin jotkut saavat nauttia nakkisuojan auvosta pitempään kuin toiset.
Mikään määrä tuottavuutta ei pelasta sitä yritystä joka ei vähintäänkin pysty pysymään tämän kehityksen kelkassa. Pelkkä tuottavuuteen panostaminen ei digimyllerryksessä riitä, ja tuottavuuden parantamiseen keskittyvällä yrityksellä ei ole tulevaisuutta.
